Se uimareissu, kun Heimo melkein hukkui

Kuten aikaisemmin kerrotusta tiedetään, Heimo joutui eräänkin kerran Vartsikan hulttiopoikien höykyttämäksi; toisaalta hän oli hyvä myös
pistämään kampoihin. Jo Aleksis Kiven kansakoulussa Heiskasta oli pakosta tullut kovaksi keitetty, useammassakin liemessä. Varsinainen Sörkän kundi siis. Noista taustoista ne myöhemmät tussari-jututkin kai pontta saivat - itsepuolustusta ja joskus ihan vain kalavelkojen maksua.

Jälkimmäisestä oli kyse, kun eräänä kauniina kesäpäivänä lähdimme Heiskan kanssa taas kerran Vartsikan uimarannalle uimaan. Reissusta tuli sikäli poikkeuksellinen ja ikimuistettava, että tällä kerralla Heiska sattui kesken kaiken "hukkumaan".

Uida polskuttelin kaikessa rauhassa matalassa hiekkarannassa, kun Heiska tuli kiihtyneenä luokseni ja sanoi, että nyt viet mun polkupyörän tuonne kaislikon taakse piiloon ja vaatteet myös! Kohta lähdetään kiireellä!
Ymmärsin, että Vartsikan hulttiopojat olivat taas vauhdissa ja töniskelivät Heiskaa laiturilta veteen; hänellä oli kostotoimet mielessä. Heiska palasi laiturille, ja kohta molskahti - hän oli hyvä sukeltamaan ja uimaan veden alla. Nyt hän sukelsi laiturin alitse sen toiselle puolelle näkösuojaan. Sillä aikaa, kun kiusanhenget tähystivät laiturinnokalla sameaan veteen ja ihmettelivät, mihin se häiskä oikein katosi, Heiska ui laiturintakana piilossa rantaa kohti ja sukelsi lopuksi 20 - 25 metrin matkan kaislikon reunaan. Sitten vain vaatteet päällekiireen vilkkaa, mutta vähin äänin, ja kaislikon suojassakotia kohti.